Ellen Kevin, candominolainen 2017–

Perjantai 29.3.

Olarin kirkon pihaan paistaa kirkkaalta taivaalta maaliskuun lopun lempeä aurinko. Matkalaukut on työnnetty bussin tavaratilaan, pukupussien sisältö tarkistettu viimeisen kerran ja ulkona pärjää istua ilman takkia. Kuuma bussi ja monen tunnin matkustus eivät houkuttele, mutta Oulu ja seuraavan päivän konsertti yhdessä Cantio Laudis -kuoron kanssa houkuttelevat senkin edestä.

Bussimatka sujuu mukavasti pitkästä kestostaan huolimatta. Väsymyksen iskiessä piristystä tarjoavat entisen kuorolaisen matkaseuraksi liittyminen Jyväskylän kohdalla, oman kuoron tuntemusta vaativa tietovisa ja Jesu meine Freuden läpi hoilaaminen.

Illan hämärryttyä tavoitamme päämäärän, kun bussi saapuu Ouluun. Ryhmämme hajaantuu, kun suuntaamme yöpaikkoihimme kuka omien tuttujensa ja kuka Cantio Laudiksen laulajien koteihin. Uni tekee hyvää ennen konserttipäivää, siis hyvää yötä ja nähdään huomisaamuna!

 

Lauantai 30.3.

Aamumme alkaa kropan herättelyllä ja äänenavauksella Oulun tuomiokirkossa, ja siirrymme harjoittelemaan illan ohjelmistoa. Kirkon akustiikassa on helppo ja mukava laulaa, kun ei vain unohdu ihastelemaan tilan tuottamaa kaikua ja arkkitehtuurin yksityiskohtia. Olen itse Oulun tuomiokirkossa ensimmäistä kertaa, joten siltä ei aina voi välttyä.

Lounasta saamme syödä Cantio Laudiksen kanssa idyllisessä Vanhassa pappilassa. Piano soi, talon jokainen huone on kelpoinen Instagram-kuvaan ja keskustelu käy niin vanhojen kuin uusienkin tuttavuuksien kanssa. Lounaan jälkeen joukkomme hajaantuu taas omille teilleen vielä ennen kuorojen yhteisharjoitusta. En ole käynyt Oulussa juna-asemaa pidemmällä, joten kaupungilla on mukava kierrellä katsomassa uusia paikkoja. Toripolliisi on pakollinen nähtävyys ja keskustassa on hauska nähdä, kuinka sitä pilkuttavat vanhat värikkäät talot. Tuuli puhaltaa kovaa, mutta aurinko paistaa ja huhtikuu on ovella, joten syömme jäätelöt ennen kirkolle palaamista.

Yhteisharjoituksessa Cantio Laudiksen kanssa tiedän jo, että illan konsertista on tulossa maaginen. Kuorot soivat hyvin yhteen ja kahden hyvin erilaisen johtajan näkemykset saavat minut oivaltamaan taas uusia asioita Bachin teoksesta. Konsertin aikana koen monta täyden keskittymisen ja onnistumisen hetkeä. Oma ohjelmistomme soi hienosti, ja Jesu meine Freuden koraaleissa kahden kuoron voimin on uskomatonta tunnelmaa. Illan kruunaa yhteislaulu Soi kunniaksi Luojan, joka suorastaan jytisyttää kirkkoa.

 

Sunnuntai 31.3.

Kellot siirtyvät tunnin eteenpäin ja kuorolaisilla on taas pitkä päivä edessään. Bussi lähtee aamulla kohti Ylivieskaa, jossa laulamme vielä matkan toisen konsertin. Suvannon kappeli on pieni ja suloinen, aivan erilainen kuin mahtipontinen Oulun tuomiokirkko, mutta akustiikka on lempeä ja laulu sujuu hyvin. Parasta treeniä ohjelmistolle on sen useampaan kertaan esittäminen, ja kappaleet tuntuvatkin soivan yhä paremmin ja paremmin. Kuulemme muutamalta kuorolaiselta konsertin aikana myös taidokkaita sooloesityksiä. Onnistuneen esiintymisen jälkeen on hyvä mieli lähteä Espoota ja kotia kohti.

Matkamme oli kokonaisuudessaan todella hieno. Saimme kokea paljon ja laulaa kaksi upeaa konserttia. Sekä Oulussa että Ylivieskassa saimme osaksemme paljon ystävällisyyttä ja vieraanvaraisuutta. Kiitos unohtumattomasta reissusta!

Candomino konsertoi Olarin kirkossa ensi maanantaina 8.4. klo 19 yhdessä Jubilaten kanssa “Ensimmäistä kertaa – för första gången”. Lisätietoja konsertista Facebook-tapahtumassa. Liput (15/7 €) ennakkoon candomino.fi.

Osta lippuja tästä